On piilossa viidakon, suojassa temppelinraunion.
Valtakunta viimeinen silmälasikäärmeiden.
Vain viidakko tuntee sen.
Illan tullen tanssimaan kobrat saapuu piiloistaan.
Raunioilla kimaltelee kuu.
Kobra vanhin, valkoinen, nousee pystyyn huojuen.
Viidakosta soitto kantautuu.
Niin piilossa viidakon, marmoripaasilla raunion.
Alkaa tanssi hiljainen silmälasikäärmeiden.
Vain viidakko kuulee sen.
Kun kruununsa kultaisen, kobrista vanhin jo valkoinen.
Kuuta kohti kohottaa, uuden loisteen paadet saa.
On aika nyt tullut sen.
Vartijana aarteiden, kobra vanha, valkoinen,
Nähnyt on myös loiston palatsin,
Mutta voimat viidakon
Voittaneet jo kiven on,
Murenee jo pinta marmorin.
On kobrien kuninkaan
Aika nyt luopua kruunustaan,
Kobra vanha, valkoinen,
Tanssii kauas kadoten,
Niin viidakko peittää sen. (2x)